Apologetiikka ja sen tehtävät

 

Lyhin määritelmä apologetiikalle on ”uskon puolustus”. Kreikan sana apologia viittaa puolustuspuheeseen oikeudessa. Uudessa testamentissa se esiintyy mm.  1 Piet. 3:15:ssa, joka kiteyttää apologetiikan samaan tapaan kuin Joh. 3:16 evankeliumin:  ”pyhittäkää Herra Kristus sydämissänne ja olkaa aina valmiit vastaamaan jokaiselle(alkukielessä: ”antamaan apologia”), joka teiltä kysyy sen toivon perustusta, joka teissä on, kuitenkin sävyisyydellä ja pelolla.” 

Apologetiikka on siis uskon puolustusta, mutta tämä ei vielä kerro kaikkea. Puolustukseen sisältyy eri aspekteja. Uskoa puolustetaan, kuten edellä apologetiikan määritelmässä jo tuli esiin, ennen kaikkea poistamalla uskon älylliset esteet. Apologetiikan tehtäviä ja tavoitteita on jaoteltu eri tavoin.

Alister McGrathin määritelmässä apologetiikalla on seuraavat tehtävät:

- Puolustaminen  (Defending) - väärinkäsitysten ja väärän sisällön korjaaminen

- Suositteleminen (Commending) - evankeliumin totuuden osoittaminen niin, että kuulijat ymmärtävät sen arvon ja olennaisuuden (kuin arvokkaan timantin nostaminen valoa vasten kuulijoiden eteen)

- Ymmärrettäväksi tekeminen (Translating) - evankeliumin sisällön ”tulkkaaminen”,  sen tekeminen ymmärrettäväksi ja selittäminen ilmaisuilla, joita kulloisetkin kuulijat ymmärtävät.

McGrath asettaa selvän rajan apologetiikan ja evankelioinnin välille: apologetiikka osoittaa oven, evankeliointi kutsuu käymään siitä sisään.

Gregory Kouklin mukaan apologetiikan tehtävänä on

- Puolustaa uskoa (Defend the faith )

- Osoittaa virheelliset aatteet vääriksi (Defeat false ideas)

- Tehdä tyhjiksi ajatusmallit, jotka on nostettu Jumalan tuntemusta vastaan.  (Destroy speculations raised up against the knowledge of God.)

Kouklin mukaan apologetiikalla on myös evankelioiva tarkoitus, vaikka se ei ole itse määritelmässä mukana. Evankeliointi on hänen mukaansa vetoamista ja vakuuttamista. Evankelioiva henkilö uskoo, että hänen näkemyksensä on oikea ja sen vastaiset näkemykset vääriä. Hän uskoo, että uskovan ja ei-uskovan näkemysten välinen ero on olennainan ja pyrkii siihen, että toinen muuttaa mielensä.

William Lane Craig toteaa, että kristillisen apologetiikan tehtävänä on kristillisen uskon totuudellisuuden osoittaminen. Apologetiikka voi olla negatiivista, jolloin uskoa puolustetaan ja siihen kohdistuva kritiikki osoitetaan vääräksi, tai positiivista, jolloin vastapuolen käsitykset osoitetaan vääriksi.

Myös  Kenneth Boan määritelmässä ovat mukana ”puolustus” ja ”hyökkäys”. Hän määrittelee apologetiikan tehtävät seuraavasti ja liittää niihin myös evankelioivan aspektin: 

 1. Puolustus (Defense): Uskon puolustaminen sitä vastaan nousevia kriitikkoja ja arvojärjestelmiä vastaan. “Kristinusko ei ole epärationaalista.”

2. Oikeaksi todistaminen (Proof): Positiivisen perustelukokonaisuuden rakentaminen kristilliselle uskolle vastaottamisen arvoisena maailmankatsomuksena ja uskonvakaumuksena: “Kristinuko on järkevää.” 

3. Hyökkäys ja vastapuolen käsitysten kumoaminen: (Refutation of opposing beliefs) “Ei-kristillinen ajattelu on epärationaalista.“

4. Evankeliointi, todistus (Persuasion: evangelism, witness). Sen lisäksi, että vakuutetaan ihmiset kristinuskon totuudellisuudesta ja rationaalisuudesta, heitä johdetaan soveltamaan sen totuutta omaan elämäänsä.